Aihearkisto: Tietokoneet

Artistin käyttis

Jokaisessa ihmisessä on erityisalueita, joissa oman alan luovuutta voi harjoitella ja josta saattaa tulla hyvä harrastus tai jopa ammatti. Joillakin luovuus suuntautuu musiikkiin, toisilla piirtämiseen, valokuvaukseen, kirjoittamiseen, liikuntaan jne.  Tietototekniikassa luoville ihmisille on olemassa heille räätälöityjä käyttöjärjestelmiä. Yksi parhaista on Ubuntu Studio.

Ubuntu Studiossa löytyy työkalut musiikintekijälle, valokuvaajalle, piirtäjälle, graafikolle, kirjailijalle ja elokuvan tekijälle. Kaikki perusohjelmat samassa paketissa heti käytettävissä. Ubuntu Studion perustana on normaali Ubuntu, johon on asennettu valmiiksi tarvittavat ohjelmistot musiikille, grafiikalle ja videolle. Studiossa käytetään “low latency kerneliä” eli ytimen viiveet on optimoitu minimiin, jotta esim. musiikin äänityksissä viive olisi mahdollisimman lyhyt. Muutenkin käyttöjärjestelmän kaikki viiveet on viritetty minimiin. Ikkunajärjestelmänä käytetään Xfce:tä, joka on nopeampi ja vähemmän resursseja vievä, kuin normaali Ubuntussa käytettävä Unity.

Musiikin tekijälle löytyy paljon valmiita ohjelmia mm. Jack, Ardour, MuseScore2, LMMS, Hydrogen, Internet DJ Console. Kannattaa asentaa myös Mixxx. Se ei kuulu peruspakettiin. Asennus pääte-ikkunasta komennolla “sudo apt install mixxx”. Tietokoneessa kannattaa olla hyvä sisäinen tai ulkoinen äänikortti.

 

Valokuvaukseen, grafiikkaan ja julkaisuun löytyy myös hyviä ohjelmia mm. Gimp, Darktable, RawTherabee, Krita, Inkscape, MyPaint, Scribus ja LibreOffice.

Videoiden käsittelyyn löytyy mm. Blender, Kdenlive ja OpenShot.

Ubuntu  Studio soveltuu erinomaisesti aloittavalle ja myös pitemmälle kehittyneelle taiteilijalle työkaluksi. Kustannus ei ole kynnyskysymys, koska käyttöjärjestelmä on ilmainen. Suurin osa em. ohjelmista löytyy myös Windowsille. Lataus ohjelmien kotisivuilta.  Ja ei muuta kun taidetta luomaan.

YouTube lisälinkit:
Jack
Ardour-ohjelman toiminta.
Hydrogen ja Ardour yhdessä.
LV2 plug-in.
MuseScore.
LMMS
Mixxx
Gimp
Darktable
Inkscape
Scribus
Kdenlive

Audiofiilin musiikkiserveri

Musiikkia soitetaan hyvin paljon netistä mm. Netttiradiot, Spotify, iTunes jne. Tämä kaikki hoidetaan tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Jos kuitenkin halutaan soittaa musiikkia netistä perinteisillä erillisillä Hifi-laitteilla ja kunnon kaituttimien kautta, niin siihenkin on olemassa vaihtoehtoja. Voidaan kytkeä tietokoneen audioliitäntä perinteiseen vahvistimeen tai ostaa uudenlainen AV-vahvistin, jossa on tuki netille. Jos kuitenkin halutaan hyödyntää perinteisiä hyviä ja kalliita Hifi-laitteita, joissa ei kuitenkaan ole tukea netille, niin yksi hyvä vaihtoehto tee-se-itse-miehelle ja naiselle on Daphile.

Daphile on PC:ssa toimiva musiikkiserveri, jota ohjataan pelkästään selaimella (Firefox, Google Chrome, IE, Edge jne). Ohjaus tapahtuu pöytäkoneelta, läppäriltä tai tabletilta. Serveriksi käy vaikka vanha läppäri tai pöytäkone, jonka tehot ei enää riitä oikein muuhun käyttöön. Daphile toimii hyvin USB-tikulta, joten kovalevyä ei välttämättä tarvita. Tässä asennusohje ja FAQ.

Ensin ladataan oikea ISO-tiedosto Daphilen sivuilta. Löytyy ISO-tiedosto 32bit ja 64bit koneille. Sitten tehdään käynnistettävä USB-tikku Rufus-ohjelmalla. Valmis USB-tikku koneeseen ja määritellään bios-asetuksista kone käynnistymään USB-tikulta. Nettiin kytkeydytään LAN-kaapelilla tai Wifi:llä. Käynnistymisen jälkeen Daphile serveriä ohjataan toiselta tietokoneelta tai tabletilta koneen ilmoittamaan ip-osoitteeseen esim. 192.168.0.170. Daphile serverin audion ulostulo kytketään audio vahvistimen sisääntuloon. Jos käytössä on USB-liitännällä oleva äänikortti tai DAC, kannattaa äänen ulostuko kytkeä sitä kautta. Daphile serveri voidaan jättää stereoiden viereen, eikä siihen enää tarvitse koskea. Kun on saatu selaimella yhteys Daphile-serveriin, pitää tehdä muutama tärkeä määritys.

“Settings – Audio Devices” välilehdeltä valitaan toistoon käytettävä laite. Jos halutaan säädettävä volume, pitää valita “volume control: On – initialize to previous value”.
Samassa välilehdessä “Advanced Player Settings” alta avautuvaan ikkunaan valitaan “More”. Avautuvaan ikkunaan valitaan “mysqueezebox.com“. Tänne pitää luoda tili, jotta saadaan toimimaan esim. Spotify.

Spotifyn toiminnan kanssa tappelin jonkin aikaa, ennenkuin selvisi, että pitää lisätä “Plugins” välilehdelle “Spotify Protocol Handler”. Lisäksi pitää muistaa “Settings” kohdasta oikeasta laidasta lisätä oma Spotify-tunnus, jotta Spotify lähtee toimimaan. Tässä Daphilen ohje Facebookissa.

Daphile osaa soittaa musiikkia myös erillisestä NAS-serveristä. DLNA/uPnP toisto onnistuu myös hienosti. Daphile toimii itsessään tiedostojen jako-serverinä, joten sitä kautta voidaan jakaa myös videoita ja valokuvia. Musiikille, videoille ja kuville kannattaa luoda omat kansiot Music-jaon alle. Daphile toimii siten All-In-One serverinä. Parasta Daphilessä on, että sitä voi ohjata miltä tahansa tietokoneelta selaimella omassa kotiverkossa. Tabletti on kätevä tähän. Android puhelimille löytyy Squeezer-ohjelma, jolla Daphile-serveriä voidaan ohjata ilman selainta.
Daphile File Managerilla musiikkia, videoita ja kuvia voi kuunnella ja katsoa miltä tahansa kodin tietokoneelta. Daphile serverin kautta musiikki tulee hyvälaatuisena ja vanhat hyvät stereot saadaan nettiaikaan kertaheitolla.

 

Image backup

Valistuneen tietokoneen käyttäjän kannattaa ja pitää muistaa ottaa varmuuskopiot tietyin väliajoin kaikista tärkeistä tiedostoista ulkoiselle levylle tai pilvipalveluun. Windows 10:n oma varmuuskopiointi on riittävän hyvä normaaliin käyttöön. Olen tehnyt siitä artikkelin jo aiemmin ja se löytyy täältä.

Jos haluaa viedä varmuuskopioinnin uudelle tasolle, niin aika ajoin käyttöjärjestelmälevystä kannattaa tehdä image backup. Levyn kloonaus tarkoittaa, että olemassa oleva levy kloonataan (kopioidaan) samantien toiselle levylle, eli tehdään identtinen kopio. Image backup tekee koko levystä yhden ison tiedoston, joka tallennetaan ulkoiselle kovalevylle tai toiselle sisäiselle kovalevylle. Image backup on palautettavissa aivan samalla tavalla, kuin mikä tahansa backup. Erona se, että imagen palautuksessa palautetaan yleensä koko levyn sisältö. Yksittäisiä tiedostoja voi palauttaa, jos käytettävä ohjelma sitä tukee.

Mitä etua image backup:sta sitten on?

1. Käyttöjärjestelmälevyn hajotessa käyttöjärjestelmä saadaan image backup:n hetkiseen tilaan yksinkertaisesti palauttamalla image uudelle levylle. Säästytään käyttöjärjestelmän ja kaikkien sovellusohjelmien erilliseltä asennukselta, johon kuluu yleensä 3-6 tuntia riippuen ohjelmien määrästä ja koneen nopeudesta.
Imagen palauttaminen kestää yleensä alle 30 min. Pöytäkoneessa sisäistä levyä käytettäessä 5-10 min.

2. Voidaan siirtää toimivan käyttöjärjestemälevyn käyttöjärjestelmä ja kaikki ohjelmat uudelle levylle esim. siirryttäessä käyttämään SSD-levyä vanhan pyörivän sijaan.

3. Pelaajien, testaajien ja paljon eri ohjelmia asentavien kannattaa ottaa image, koska käyttiksen tai ohjelmien lakatessa toimimasta, on paluu toimivaan ajankohtaan nopea.

4. Voit kokeilla eri käyttöjärjestelmiä samalla koneella. Ota image kaikista käyttöjärjestelmistä ja pääset palaamaan aina takaisin.

Levyn kloonaamiseen ja image varmistukseen on olemassa paljon ohjelmia. Ilmaisia sekä maksullisia.
Windows 10:ssa image backup voidaan luoda suoraan käyttöjärjestelmässä ilman kolmannen osapuolen ohjelmaa. Tässä ohje. Suosin kolmannen osapuolen ohjelmia, koska imagen teko ja palautus voidaan tehdä ilman käyttöjärjestelmää.
Olen käyttänyt pääsääntöisesti kahta ohjelmaa, Clonezilla ja Macrium Reflect. Clonezilla on täysin ilmainen ja Macrium Reflect on ilmainen kotikäytössä. Tässä vielä linkki parhaisiin disk image ohjelmiin.

Lisää aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Disk_image
https://en.wikipedia.org/wiki/Disk_cloning

Tietokonehuolto

Tietokone menee täysin jumiin jossain vaiheessa koneen elinkaarta, joko rauta- tai ohjelmisto-ongelmien takia. Windows päivityksiä tulee parhaimmillaan kerran viikossa. Aina kun käyttöjärjestelmää tai ohjelmistoja pitää päivittää, on riski myös ongelmiin. Täysin suojattua ja varmaa versiota ei  kyetä koskaan kerralla valmistamaan. Sen takia korjaavia päivityksiä tulee niin useasti.

Nykyisin kaikki tietokoneiksi luokiteltavat laitteet (pöytä-, kannettava-, taulu-tietokone ja älypuhelimet) ovat jatkuvasti yhteydessä internettiin. Sen takia tietoturvaan kiinnitetään niin paljon huomiota. Jos tietokoneen ei tarvitsisi olla kiinni netissä, sillä pärjäisi aivan hyvin ilman mitään päivityksiä ja riskiä päivityksen aiheuttamiin ohjelmisto-ongelmiin. Kaikessa pätee vanha sääntö, “mitä vähemmän muutoksia, sitä paremmin järjestelmä toimii” tai “toimivaan järjestelmään ei kannata tehdä muutoksia”. Päivitykset vaan tulevat pääsääntöisesti kaikille automaattisesti, joten siihen on vaikea nykyisin vaikuttaa.

Siinä vaiheessa kun tietokone on jumissa jonkin ongelman takia, asiakas tietysti ensimmäisenä miettii, että kannattaako tätä vielä korjata? Kokemukseni perusteella yli 90% ongelmista on ohjelmistojen aiheuttamia. Ohjelmisto-ongelmat pystytään korjaamaan kokonaan, joko yksittäisen ohjelmiston korjauksella tai uudelleen asennuksella tai koko käyttöjärjestelmän uudelleen asennuksella.

Rautaongelmat pystytään korjaamaan tiettyyn pisteeseen asti. Ensin pitää selvittää, mikä raudasta on rikki ja mitä sen korjaaminen maksaa. Esimerkkinä kovalevyn rikkoutuminen. Rikki menneen levyn lisäksi pitää koko käyttöjärjestelmä ja ohjelmat asentaa uudelleen. Tämä kannattaa tehdä kalliiseen ja/tai melko uuteen tietokoneeseen, mutta vanhaan ja hitaaseen koneeseen ei enää kannata.

Yhteenvetona voin sanoa, että ongelmista yli 90% on ohjelmistopohjaisia ja niiden korjaaminen yleensä kannattaa aina. Rautaviat kannattaa korjata, jos uuden raudan (esim. kovalevy) hinta asennuskuluineen pysyy kohtuullisena laitteen hankintahintaan nähden.
Takuuaikana kaikki rautaviat menee tietysti valmistajan piikkiin. Säilytä kuitit siis tallessa ja ota niistä valokuva.

Televisio murroksessa

tv-smallPerinteistä suoraa TV-lähetystä katselee yhä harvempi. Internet ja pilvipalvelut ovat mahdollistaneet, että lähetyksiä voidaan katsoa silloin kun itselle sopii. Yle Areena, MTV katsomo ja Ruutu ovat katsottavissa suoraan selaimella. TV:sta on tullut  monelle olohuoneen hermokeskus, jossa katsotaan uutiset, elokuvat, valokuvat, kuunnellaan musiikkia ja surffataan netissä. Tv:n ja tietokoneen välinen raja-aita alkaa olla hämärtymässä. Televisiolla voidaan tehdä samoja asioita kun perinteisellä tietokoneella ja päinvastoin.

Nykymittapuun mukaan TV:ssa on nettiyhteys, kuten tietokoneessa, joko langallisena tai langattomana wlan:lla. TV:ssa on käyttöjärjestelmä, riisuttu sellainen tietokoneeseen verrattuna, mutta riittävä pyörittämään perusohjelmat, kuten web-selaimen, elokuvien katsomiseen esim. Netflix, musiikin kuunteluun esim. Spotify jne. TV:n oma ohjelmisto on enemmän palveluja käyttävälle monesti liian suppea. Kytkemällä lisälaitteita saadaan älytelevisiosta todellinen mediakeskus.

Tähän tarkoitukseen monella suomalaisella teleoperaattorilla on tarjota maksullisia palveluja mm. Elisa viihde, Sonera viihde, Maxivision, DNA TV jne. Tässä yhteydessä puhutaan IPTV-palvelusta eli internet protokollaan perustuvasta teknologiasta. Vastaanottoon tarvitaan yleensä operaattorikohtainen verkkoon liitettävä boxi. Kaikki televisiosta sivusto antaa hyvän peruskuvan tämän päivän TV ja kanava tilanteesta. Kannattaa tutustua.

Satelliitti TV mahdollistaa kanavien katsomisen sopivalla lautasantennilla ja satelliittivastaanottimella. Satelliitti TV on järkevä niissä paikoissa, joissa ei ole kaapeli-tv mahdollisuutta tai perinteisen antenni TV:n signaali on huono eikä ole riittävän nopeaa laajakaistaa tai mobiiliverkkoa IPTV:lle. IPTV-pohjaiset laitteet lisääntyvät koko ajan ja ovat edullisempia kuin perinteiseen satelliittivastaanottoon tarkoitetut laitteet. Tässä vielä satelliittiopas.

HTPC (home theater personal computer) on kotiteatteri-tietokone, jossa yhdistyy televisio ja tietokone. HTPC:ssa on TV-vastaanottoon tarkoitettu kortti, jotta perinteiset TV-lähetykset on mahdollista katsoa ja nauhoittaa. HTPC on periaatteessa ihan perinteinen pöytätietokone, jossa on sellaisia osia, että se kelpaa keskitetyksi media-laitteeksi. Tärkeimmäksi yksittäiseksi komponentiksi muodostuu näytönohjain. Se kannattaa olla riittävän hyvä, jotta liikkuva kuva on sujuvaa suurellakin näytöllä.

Helpoimu1-11-500x500min HTPC maailmaan pääsee ostamalla sitä varten valmiiksi räätälöity kokonaisuus. Edullisimpia ovat Android-käyttöjärjestelmällä toimivat mediaboxit esim. Minix tai Wetek. Suomessa laitteita myy esim. tv-tikku.com. Artikkeleita aiheesta löytyy pääasiassa englannin kielellä. Yksi parhaista sivustoista on htpc-beginner.

 

 

Parhaaseen loppc-c60putulokseen pääsee rakentamalla  HTPC omaan makuun ja budjettiin sopivaksi. Käyttöjärjestelmä voi olla Windows tai Linux. Näytönohjain kannattaa olla riittävän hyvä, jotta toistaa sulavasti vähintään Full HD kuvaa. Multimedian toistoon tarkoitettuja ohjelmistoja on monia. Yksi mielenkiintoisimmista on Kodi. Sillä pystyy katsomaan normaaleja TV-lähetyksiä, videoita, kuvia ja kuuntelemaan radiota sekä toistamaan kaikkia mahdollisia kanavia, joita IP-verkon kautta on mahdollista katsoa tai kuunnella.

HTPC vaatii käyttäjältä perehtymistä aiheeseen, koska valmiita laitteita ei juuri ole Android mediaboxeja lukuunottamatta. Vaiva kuitenkin palkitaan siinä vaiheessa, kun laite hyrrää ja kaikki toimii kuten on toivottu.

Lisää aiheesta:
Muropaketin HTPC kotelot testissä
Intel NUC HTPC Guide
My Media Experience
htpc Beginner
Kodi
Plex
MediaPortal
SteamOS
OpenELEC
Minix
Wetek
HTPC Wikipedia

Tietokonetta ostamassa

tietokone-smallUuden tietokoneen ostaminen tulee välillä ajankohtaiseksi. Vanha kone menee rikki ja korjaaminen ei enää kannata tai kone on käynyt liian hitaaksi uusien käyttöjärjestelmien ja ohjelmien myötä. jos samaan aikaan pitäisi uusia vanha puhelin, niin moni kallistuu siihen, että ostetaan hyvä puhelin ja vähän halvempi tietokone. Paljon liikkuvalle ja puhelinta tarvitsevalle tämä lienee ihan hyvä vaihtoehto.

Tietokonetta päivittäin tarvitsevan kannattaa kuitenkin satsata tietokoneeseen. Kannettavissa koneissa on alkanut nyt selvästi SSD-aikakausi. Lähes kaikki uudet läppärit on varustettu SSD-levyllä. Kuluttajan kannattaa olla tarkkana, koska alemman hintaluokan läppärit ovat lähes kaikki varustettu vain 128GB SSD-levyllä. Windows 10 haukkaa tuosta  20GB ja jos vähänkään asentaa ohjelmia, niin oman datan käyttöön jää alle 100GB. Tuo riittää, jos ei tarvitse käsitellä suuria tiedostoja, kuten videoita ja isompaa määrää valokuvia. Jos käytetään pääasiassa pilvipalveluja oman datan säilytykseen, niin 128GB SSD-levyllä tulee vielä toimeen.  Suositukseni on hankkia läppäri vähintään 256GB ja jos mahdollista 500GB SSD-levyllä. Kovalevy on ollut tähän asti läppäreiden suurin pullonkaula. SSD-levyä käyttämällä halpakin kone toimii nopeasti.

Pöytäkonetta ostettaessa kannattaa hankkia järjestelmälevyksi SSD. Toiseksi levyksi kannattaa hankkia riittävän iso perinteinen levy, johon voidaan tallettaa paljon tilaa vievät videot, kuvat jne. Datalevy kannattaa olla vähintää 2TB. Näytönohjaimissa jyllää kaksi isoa, Nvidia GeForce ja AMD Radeon. Makuasia kumpaan leiriin haluaa kuulua. Pelaajat suosivat enemmän Nvidian ohjaimia. Muistia kannattaa olla vähintään 8GB, on kyse läppäristä tai pöytäkoneesta. 16GB ei ole vielä liioiteltua.

Kun uusi kone on hankittu, niin vanhalla koneella ei kannata heittää vesilintua, jos se toimii. Siihen voi asentaa Linux-käyttöjärjestelmän, joka toimii ketterämmin kuin Windows.
Kun kone on aika viedä kierrätykseen, kannattaa kovalevy irrottaa ja varmistaa, että kukaan ei enää pysty levyä lukemaan. Helpoin keino on lyödä vasaralla pari reikää levyyn.

Windows 10 vuosipäivitys

Windows10AnniversaryWindows 10 on ollut käytössä vuoden ja Microsoft on julkaissut elokuun alussa vuosipäivityksen “Anniversary Update”, joka tuo monia uusia ominaisuuksia ja parannuksia. Vuosipäivitys tulee kaikille jakeluun normaalin updaten kautta. Sen saamisessa saattaa kuitenkin kestää, koska se jaetaan vaiheittain. Jos haluat uuden version heti, kannattaa ladata se tästä linkistä.

Vuosipäivityksessä tulee parannuksia mm. seuraaviin ominisuuksiin:
– Cortanaan tulee parempi Androind ja Windows Phone tuki ja Cortanaa on muutenkin parannettu.
– Lisää työpöytä-ohjelmia Windows Storeen
– Edge selaimeen tuki laajennuksille (extensions)
– Windows Hello saa sormenjälkitunnistuksen ohjelmille ja Web-sivuille
– Kosketusnäytöt saavat paremman tuen piirtokynälle tekstin tunnistukseen
– Defender tietoturva tunnistaa paremmin uusia uhkia
– Start käynnistysvalikkoa on viilattu käyttäjäystävällisemmäksi
– Linux komentotulkki
– Ongelma-tilanteissa helpompi tapa palauttaa kone oletusasetuksiin
– Tablet-tilaan parannuksia

Uusin Windows 10 asennusmedia pitää sisällään vuosipäivityksen. Suosittelen asennusmedian lataamista USB-tikulle, koska jos vuosipäivityksessä tulee ongelmia, on asennusmedialla helppo asentaa Windows 10 uusiksi.

Windows 10 Anniversary Update Official Release Demo

Linux Mint 18

cinnamon

Uusin Linux Mint 18 “Sarah” on julkaistu. Se perustuu Ubuntu 16.04 LTS versioon, jonka tuki on 5 vuotta (4/2021). Mintun oletustyöpöytä on Cinnamon 3.0. Cinnamon muistuttaa hyvin paljon Windows työpöytää, joten sitä on helppo oppia käyttämään. Mate 1.14 työpöytä on kevyempi ja se on tarkoitettu pienempitehoisille koneille. Mintulle julkaistaan myöhemmin myös KDE- ja XFCE työpöytäversiot.

Linux Mint 18 Cinnamon uudet ominaisuudet
Linux Mint 18 Mate uudet ominaisuudet
Linux Mint lataussivu
Linux Mint 18 arvostelu

Virtual Private Network

Virtual Private Network (VPN) tarkoittaa salattua, tunneloitua, yksityistä verkkoa, joka muodostetaan olemassa olevan verkon läpi erikseen käytettäville VPN servereille, joiden kautta kaikki verkkoliikenne kulkee. Ilman VPN-verkkoa normaali verkkoliikenne ei ole salattua, joten rikollisten ja hakkereiden on helpompi murtautua tällaisiin verkkoihin. Nykyisin VPN on helppo saada ja asentaa mille tahansa tietokoneelle, tabletille tai puhelimelle. VPN-verkkoa varten tarvitaan vain ohjelmisto, joka asennetaan. Asetukset tulevat yleensä automaattisesti, joten suurta tieto-taitoa ei vaadita.

Vähänkin tietoturvastaan huolehtivat yritykset ovat käyttäneet VPN-verkkoja kautta aikojen. VPN on maksullista (muutamaa ilmaista lukuunottamatta). Siksi VPN on yleistynyt peruskäyttäjillä melko hitaasti. Verkkorikollisuuden lisääntyessä VPN-verkon käyttöä kyllä suosittelen. Hintakaan ei pitäisi olla enää este. Vuoden lisenssi tulee halvimmaksi. Sen hinta vaihtelee toimittajasta riippuen noin 30-99€ vuodessa.

Ennen VPN toimittajan valintaa kannattaa kiinnitää huomiota seuraaviin asioihin:
– kuinka monta yhtäaikaista VPN-yhteyttä sallitaan
– kuinka monessa maassa VPN-servereitä sijaitsee
– VPN-serveri pitää sijaita myös Suomessa
– lue arvosteluja VPN-toimittajista ennen valintaa

Minulle yhtäaikaisten VPN-yhteyksien määrällä oli suuri merkitys, koska on monta tietokonetta, tabletti ja puhelin. Siihen ei kaksi yhtäaikaista yhteyttä riitä. VPN-serveri pitää sijaita myös Suomessa. Paljon matkustavan kannattaa valita toimittaja, jolla on servereitä ympäri maailmaa.
VPN-verkkojen käyttö on lisääntymässä varmasti myös kotikäyttäjillä erilaisten verkkouhkien takia.

 

Lisää aiheesta:
vpnMentor
Arvostelut VPN-ohjelmista englanniksi osa1, osa2, osa3
VPN-Wikipedia englanniksi
VPN-Wikipedia suomeksi
Kuinka VPN toimii englanniksi

Parhaat media toistimet

chromecast2TV on monen kodin hermokeskus, kun katsotan TV:tä, elokuvia tai kuunnellaan musiikkia. Puhelimella tai tabletilla otetut kuvat tai videot olisi kiva näyttää helposti ja nopeasti TV:n kautta. Sitä varten on olemassa hyviä ja halpoja media toistimia, jotka liitetään TV:n HDMI-liitäntään. Hinta-laatu suhteeltaan (39€) paras tällä hetkellä on Google Chromecast. Sillä voidaan helposti esittää videot ja kuvat. Kaikki puhelimella, tabletilla tai kannettavalla oleva voidaan näyttää suoraan TV:n ruudulla. Chromecast käyttää langatonta verkkoa tiedon siirtoon.

PCmag, cnet, PC Advisor ja tom’s guide vertailut eri media toistimista.
Google Chromecast youtube review.