Aihearkisto: Tietokoneet

Suoratoistopalvelut

Suoratoistopalvelut on päivän sana. Suoratoistossa palvelun saa käyttöön heti ja voi itse valita mitä ja milloin katsoo, kuuntelee tai lukee. Suoratoistossa voit jatkaa katsomista, kuuntelemista tai lukemista katkon jälkeen, eikä mitään mene hukkaan.
Suoratoistopalvelut ovat pääsääntöisesti maksullisia, mutta käytännön helppous ja mahdollisuus itse valita mitä ja milloin, tekee niistä ylivoimaisia.
Tunnetuimmat ja eniten käytetyt palvelut toimivat kaikilla digitaalisilla alustoilla:
tietokone (PC, Mac), tabletit (Android, iPad), älytelevisiot, älypuhelimet (Android, iPhone).

Keskityn tässä niihin digitaalisiin palveluihin, joita suuri osa ihmisistä käyttää ja jotka antavat lisäarvoa TV:n katsomiseen, musiikin kuuntelemiseen ja lukemiseen. Suoratoistopalveluiden toisto toimii hyvin, kun netin nopeus on 50Mbit/s tai suurempi.

TV ja elokuvat

Perinteisen tiettyyn aikaan sidotun TV-lähetyksen lisäksi on olemassa palveluita, joita voit katsoa juuri silloin, kun sinulle sopii. Tällaisia ovat tyypillisesti elokuvat ja sarjat. Netflix aloitti Yhdysvalloissa 2000-luvun alussa. Suomeen palvelu saapui 2012. Palvelussa on elokuvia ja sarjoja jokaiseen makuun. Muut suositut TV:n suoratoistopalvelut ovat
HBO MAX, Viaplay, Amazon Prime Video, C More, Disney+, Apple TV+ ja Paramount+

Ennen palvelun ostoa kannattaa tarkistaa tarjonta, mikä noista parhaiten palvelee juuri minua. Kotimaisia suoratoistopalveluja tarjoaa Elisa viihde, DNA TV Hubi ja Telia TV. Elisa ja DNA vaatii oman tilaukseen kuuluvan päätelaitteen, jotta suoratoistoa voi katsoa TV:ssä.

Yle:llä on oma ilmainen Yle Areena, josta voi katsoa Ylen tuotantoa TV esitysten jälkeen tietyn aikaa. Vastaava löytyy myös muilta suomi kanavilta mm. MTV Katsomo, Nelonen Ruutu. Lähes kaikkia suomen TV:ssä lähetettäviä kanavia voi katsoa suoratoistona netin kautta. Osa vaatii maksullisen tilin ja osa toimii ilmaiseksi, mutta vaatii rekisteröinnin.

Uusissa ja vuoden 2017 jälkeen ostetuissa älytelevisioissa em. suoratoistopalvelut toimivat pääsääntöisesti suoraan. Samoin tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. Vanhempiin televisioihin on erikseen saatavana mediatoistimia, joilla palvelut voidaan toistaa. Tietokoneen voi liittää HDMI-kaapelilla televisioon ja käyttää suoratoistopalveluiden toistolaitteena.

Musiikki

Musiikin kuuntelu on siirtynyt suoratoistoon vuodesta 2006 alkaen, kun Spotify aloitti musiikin suoratoiston. Fyysisiä formaatteja (CD- ja LP-levy) ostetaan koko ajan vähemmän suhteessa suoratoistoon. Musiikin suoratoistossa sinulla on valittavana lähes kaikki maailman artistit ja levyt, joten kuunneltavaa riittää. Laadultaan suoratoisto musiikki on mennyt jo CD:n ohi. Etenkin Tidal on keskittynyt parhaaseen mahdolliseen äänen laatuun. Parhaalla Tidal laadulla voidaan kuunnella studion master tason ääntä. Muita musiikin suoratoistopalveluita ovat Deezer, Apple Music, Youtube Music ja Amazon Music.

Älypuhelin toimii suurimmalla osalla musiikin toistolaitteena. Uusimmissa kodin musiikki laitteissa on tuki musiikin suoratoistolle mm. Spotify ja Tidal. Puhutaan ns. verkkosoittimista. Audiofiileille on erikseen myynnissä korkean resoluution toistoon kykeneviä kannettavia musiikkisoittimia.

Kirjat

Tyypillisesti kirjat ostetaan omaksi tai lainataan kirjastosta. Nykyään kirjat voidaan lukea digitaalisesti tietokoneella, tabletilla, älypuhelimella tai erillisellä e-kirja lukulaitteella. Osa ihmisistä haluaa kirjan paperisena versiona, mutta kasvavassa määrin kirjoja luetaan digitaalisesti e-kirja muodossa. Uusin trendi kirjoissa ovat äänikirjat, joita voi kuunnella älypuhelimella tai tabletilla. Itse olen erityisen innostunut äänikirjoista. Valittavana on 500 tuhatta kirjaa, joista suomeksi löytyy jo noin 50 tuhatta. Lukemisen voi aloittaa ja lopettaa milloin haluaa.
Parhaita e-kirja- ja äänikirja palveluja ovat Storytel ja BookBeat. Molemmissa on paljon suomennettuja e- ja äänikirjoja. Muita e-kirja palveluja ovat Elisa kirja, Nextory ja Suomalainen Plus.
Kirjastojen e-kirja palvelusta voidaan lainata e- ja äänikirjoja.
Pääkaupunkiseudun Helmet e-kirjasto.

Lehdet

Oman lehtitilauksen voi nykyään saada myös digi-lehtenä. Voi siis tilata sekä paperisen, että digiversion tai pelkästään digiversion.
Lehtiä kannattaa myös lukea tietokoneella oman e-kirjaston kautta. Ne eivät maksa mitään.
Pääkaupunkiseudun Helmet e-kirjasto.

Lisälinkit

Digi kansalliskirjasto

Minidisc retroilua

Reilu vuosi sitten tuli ostettua käytetty Sony MZ-NH700 kannettava Minidisc soitin. Soittimessa käytetään Sonyn viimeisintä ATRAC3plus kooderia. ATRAC3plus kooderi ottaa näytteitä alkuperäisestä signaalista huomattavasti tiheämmin, kuin alkuperäinen ATRAC1 kooderi. Äänenlaatu on siten huomattavasti parempi. ATRAC3plus kooderia käytetään vain Sonyn viimeisimmissä Hi-MD kannettavissa soittimissa. Se ei ehtinyt Minidisc dekkeihin, koska Sony päätti luopua Minidisc soittimien valmistuksesta. Viimeiset kannettavat laitteet tehtiin 2011 lopussa. Sony julkisti ensimmäiset Minidisc laitteet vuonna 1992.

Hi-MD kannettavat laitteet voidaan kytkeä tietokoneeseen USB-kaapelilla. Valmiit musiikkitiedostot voidaan siten siirtää tietokoneelta suoraan Minidisc:lle. Kappaleita ei tarvitse äänittää vanhanaikaisesti optisen kaapelin välityksellä. Yhden albumin konversioon ja siirtoon Minidisc levylle menee vain muutamia minuutteja.

Kuuntelen musiikkia Tidalin suoratoistopalvelusta. Koska maksan palvelusta, niin parhaat albumit lataan tietokoneelle. Koskaan ei tiedä, jos netti pätkii, niin voi toistaa samat tietokoneelta. Musiikin lataukseen tietokoneelle Tidalista käytän AudFree Tidable ohjelmaa.
Minidisc konversiota varten lataan musiikin WAV 32-bit muodossa. Sen jälkeen teen ATRAC3plus konversion Sonyn SonicStage ohjelmalla, jolla valmiit musiikkitiedostot myös kopioidaan suoraan Minidisc levylle USB:n kautta. Parhaalla 352kbit/s nopeudella musiikki kuuluu todella hyvälaatuisena Minidisc:ltä.

Omistan myös alkuperäisellä ATRAC1 kooderilla varustettuja MiniDisc soittimia. Niissä kappaleet pitää äänittää “vanhanaikaisesti” levylle. Jos albumi kestää tunnin, niin levylle äänittämiseen mennee se tunti. USB-väyläisten soittimien kanssa musiikki muutetaan alkuperäisestä ohjelmallisesti suoraan ATRAC3plus muotoon ja kopioidaan levylle. Se tapahtuu muutamassa minuutissa. Jos olet aiheesta kiinnostunut, niin kannattaa ehdottomasti hankkia kannettava USB-väyläinen Minidisc soitin ja sellainen johon käy tavallinen sormiparisto. Sain vanhan SonicStage 4.3 ohjelman toimimaan Windows 10:ssä, joten saan kaiken musiikkiin liittyvän hoidettua samalla tietokoneella.

Lisälinkit:
SonicStage Digital Archive
MiniDisc Wiki

Vastamelukuulokkeet

Normaalit korvan päälle tulevat sankakuulokkeet ovat tyypillisesti suljetut tai avoimet. Sitten on olemassa erilaisia nappikuulokkeita, jotka tulevat korvakäytävän eteen tai suoraan korvakäytävään. Normaalit kuulokkeet ovat hyvät paikoissa, joissa ei ole paljon melua. Avoimia kuulokkeita ei oikein pysty käyttämään ollenkaan meluisissa paikoissa. Suljettuja kuulokemalleja on nykyään paljon saatavilla. Ne eristää ulkopuolista melua melko hyvin.
Jos halutaan taustamelusta kokonaan eroon, tarvitaan aktiiviset vastamelukuulokkeet.

Vastamelukuulokkeissa on mikrofonit, jotka mittaa ulkopuolisen äänen ja kuulokkeissa oleva tekniikka tekee kuulokkeisiin vastakkaisen vaiheen ulkopuoliseen ääneen nähden, jolloin kuulokkeen ulkopuolinen ääni ei kuulu kuulokkeissa. Vastamelukuulokkeissa on sisäinen akku, josta saadaan virta kuulokkeille. Vastamelukuulokkeisiin kuultava ääni tuodaan langattomasti bluetooth-tekniikalla. Monissa kuulokkeissa on mahdollisuus liittää äänilähde myös langallisesti 3,5mm liitännällä. Vastamelutekniikka on saatavilla sankakuulokkeille, jotka tulevat korvan päälle, sekä nappikuulokkeille, jotka tulevat tiiviisti korvakäytävään.

Innostuin vastamelukuulokkeista kuunneltuani eräässä liikkeessä testimielessä Sony WH-1000XM3 mallia. Yllätyin kuinka hyvin vastamelutoiminto toimi ja kuinka hyvin itse musiikki soi, kun vastamelun poisto on aktiivinen. Vastamelun poisto on ällistyttävä. Aivan kun astuisi äänieristettyyn kaiuttomaan huoneeseen. Ei pihaustakaan missään. Monissa aikaisemmissa kuulokkeissa vastamelun poisto toimi huonosti ja heikensi itse musiikin dynamiikan. Sonyn kuulokkeet toimivat myös vastamelutoiminnolla, kun ääni tuodaan langallisesti kuulokkeisiin.
En yhtään ihmettele, kun ihmiset käyttävät vastamelukuulokkeita julkisissa liikennevälineissä ja kaupungilla liikkuessa. Nyt siellä pystyy kuulemaan omat ajatukset.

Vastamelukuulokkeet ovat kehittyneet huimasti viime vuosina. Kannattaa ostaa valmistajan paras malli, koska ei sellaisella vastamelutoiminnolla tee mitään, mikä poistaa melun vain puolittain tai aiheuttaa kuunneltavalle musiikille dynamiikan ja taajuusvasteen heikennyksen. Kannattaa siis testata kuulokkeet ennen ostoa.

Lisäys 11.8.2020: Sony on julkaissut uuden version em. mallista versiolla WH-1000XM4

Digital Audio

Pohdin aiemmin, mitä uudelta digitaaliselta musiikkia toistavalta laitteelta haluaisin. Kuuntelen pääasiassa kuulokkeilla ja soitin pitää olla helposti mukana kuljetettava. Kaiken keskiössä on hyvä ääni ja mahdollisuus tallentaa digitaalisesti. Tietokoneella tapahtuva musiikin tallennus riittää tulevalle soittimelle.

Digitaalisesti tallennetun ja toistettavan äänen perustana on hyvälaatuinen DAC (digital analog converter) eli digitaali-analogi muunnin. Toiseksi ääneen vaikuttaa soittimen vahvistinosa. Olen joskus 2000-luvun alussa rakentanut erillisen kuulokevahvistimen, joka toimii kahdella 9V paristolla. Kuulokevahvistimessa ei ole lainkaan säätimiä eikä kytkimiä. Tästa johtuen siinä ei ole ääntä huonontavia komponentteja. Otin kuulokevahvistimen nyt käyttöön uudestaan, kun omistan sellaisen Minidisc dekin, jossa on säädettävä RCA-ulostulo. Tätä analogista kuulokevahvistinta ei voi kuitenkaan kantaa mukana, koska se pitää liittää RCA-kaapeleilla äänilähteeseen.

Tässä kohtaa moni sanoisi, että osta hyvät bluetooth kuulokkeet. Ei olisi piuhahässäkkää ja kaikkissa älypuhelimissa löytyy bluetooth, jolla kytkeä musiikit soimaan. Totta, mutta bluetooth kuulokkeiden ääni on tasan niin hyvä, kun kuulokkeissa oleva DA-muunnin ja vahvistinosa ovat laadultaan. Halvoista bluetooth kuulokkeista on turha odottaa hyvää ääntä. Olen testaillut ja omistankin monia bluetooth kuulokkeita. Johdolliset kuulokkeet vaan ovat äänellisesti kaikkein parhaat.

Lueskelin monia testejä erilaisista tietokoneen USB-porttiin liitettävistä DAC-kuukokevahvistin yhdistelmistä. Hintahaitari on melkoinen eri laitteiden välillä, joten kannattaa perehtyä huolella, ennenkuin tekee ostopäätöstä. Jos on mahdollisuus laitteen testaamiseen, niin se kannattaa. Testejä lueskelin mm. seuraavista malleista:
Klipsch Heritage, Hidizs AP80, FiiO M9, Sony NW-A55, Audioquest Dragonfly, Chord Mojo.

Päädyin hankkimaan Sony NW-A55. Sony on pienikokoinen ja helppo pitää mukana. Akku kestää 45 tuntia. Hallintaan käytetään kosketusnäyttöä. Yleisimpiin toimintoihin löytyy sivussa painonapit. Laitteessa on sisäistä muistia 16GB. Hankin siihen 128GB microSD-kortin. Siirsin siihen kaikki parhaimmat vuosien varrella kootut MP3-musiikit. Tietokoneen USB-porttiin kytkettynä laite toimii parhaimmillaan 32bit, 384kHz DAC/äänikorttina. Ääni on paljon miellyttavämpi verrattuna nykyiseen Creative Sound Blaster X-Fi HD äänikorttiin. Creativen kortti toimii hienosti edelleen retro-laitteiden äänilähteenä, koska siitä löytyy optinen liitäntä. Sony NW-A55 soittimen kautta voi tallentaa ääntä digitaalisesti tietokoneella, koska se toimii äänikorttina. Testailin MP3 ja AAC-formaattien eroja. Kuuntelussa huomasin, että AAC-formaatissa ääni kuuluu parempilaatuisena. Jatkossa teen tietokonetallennukset AAC-formaatissa. Tallennuksessa tietokoneelle käytin Audacity-ohjelmaa.

Sony NW-A55 soittimessa on bluetooth lähetys/vastaanotto. Vastaanottotilassa se kytketään älypuhelimeen. Laite käyttää yhteysmuotona Sonyn kehittämää LDAC-teknolgiaa. Älypuhelimesta Spotify soi suoraan Sonyn soittimessa hyödyntäen Sonyn tämänhetkistä parasta ääniteknologiaa. Ääni on huomattavasti pehmeämpi ja erottelevampi Sony:ssa kuin älypuhelimen omassa kuulokeannossa. Sonyn soittimessa on mahdollisuus käyttää myös bluetooth kuulokkeita, mutta silloin kaikki soittimen hienot ominaisuudet menetetään. Kannattaa siis käyttää ehdottomasti langallisia kuulokkeita.

Sony NW-A55 soittimessa löytyy monia digitaalisen signaalin säätömahdollisuuksia. Kuuntelutestieni perusteella hyvälaatuinen signaali ei kaipaa enää mitään säätöjä. Riittää kun DA-muunnin tekee perusasetuksilla niin hyvän analogisen signaalin, kun mahdollista. Soittimesta löytyy ylinäytteistys-asetus, jossa esim. 44kHz perus CD-ääni ylinäytteistetään 192kHz:iin. Tällä tekniikalla äänestä saadaan pehmeämpi ja erottelevampi. Tämä efekti toimii paremmin huonolaatuisella signaalilla kuin hyvälaatuisella. Soittimesta löytyy myös virtuaalinen tila-prosessointi: Studio, Club, Concert hall ja Matrix. Tila-prosessointi toimii todella hyvin. Olen käyttänyt paljon Studio-asetusta.
ClearAudio+ asetuksella soitin tekee automaattiset ylinäytteistys ja muut parannukset äänelle. Tämäkin asetus toimii paremmin heikompi laatuiselle musiikille.
Näitä digitaalisia säätömahdollisuuksia ei ole älypuhelimien kuulokekuuntelussa, eikä edes perus DAC-korteissa.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen Sony NW-A55 soittimeen. Ääni on puhdas, pehmeä ja erotteleva, eikä korvat rasitu äänen “digitaalisuudesta”. Ääni on paljon lähempänä analogista soundia, kun millään aikaisemmalla laitteellani. Virtuaalinen tila-prosessointi toimii hienosti. Jos olet musiikin kuuntelija ja arvostat hyvää ääntä, niin suosittelen tätä Sonyn soitinta. Sony on aina tehnyt hyviä muusiikki laitteita, eikä petä tälläkään kertaa.

Älypuhelimissa 3,5mm kuulokeliitäntä on katoamassa ja ihmisiä pakotetaan siten siirtymään bluetooth kuulokkeisiin. Sony NW-A55 kaltaisille muusiikkisoittimille on jatkossa varmasti kysyntää, jotta voi käyttää hyvälaatuisia langallisia kuulokkeita ja hyödyntää digitaalisoittimen hienoja ääniominaisuuksia.

Lisäys: TIDAL musiikin suoratoistopalvelu Hifi/Master tilauksella on hunajaa korville tämän soittimen kanssa. Tidal MQA-asetukset kannattaa asettaa kuntoon HiRes soittimissa.
Lisäksi AudFree:lla löytyy softa-konvertterit suoraan Spotify ja Tidal käyttäjille. Konvertterilla saa musiikin tietokoneelle haluttuun formaattiin todella kätevästi.

Lisälinkit: Sony NW-A55 tekniset tiedot

Retro Audio

Musiikin kuunteleminen tapahtuu nykyisin mitä suurimmassa määrin suoratoistopalveluiden kautta kuten: Spotify, Apple Music, Deezer, Tidal, Google Play Music ja Napster. Suurimmalla osalla toistolaitteena on oma älypuhelin. Kuukausimaksullisena palveluna saadaan toisettavaksi lähes koko maailman musiikit. Musiikin kuuntelu on mennyt helpoksi.

Harva enää ostaa CD-levyjä. LP-levyjen ja jopa C-kasettien suosio on kuitenkin kovassa kasvussa. Itse kuulun siihen ikäluokkaan, joka on aloittanut musiikin kuuntelun 70-luvun lopussa. Silloin musiikkia kuunneltiin pääasiassa radiosta. Hyvät kappaleet nauhoitettiin C-kasettinauhurilla. Valmiit äänitteet ostettiin C-kasetilla tai LP-levyinä.
Tänä päivänä, jos haluaa äänittää musiikkia jollekin fyysiselle laitteelle, niin sellaisia ei tavalliselle kuluttajalle ole olemassa. Jos mukaan ei lasketa sanelimia. Musiikin äänittämiseen on olemassa laitteita, mutta ne ovat ammattilaisille. Ne ovat moniraita PCM-tallentimia, eivätkä sovellu tavalliseen musiikin äänittämiseen.

Ennen musiikin suoratoistopalvelujen yleistymistä, viimeisenä fyysisenä musiikin äänittämiseen tarkoitettuna formaattina loisti Minidisc pitkälle 2000 luvun alussa. Siinä käytetään Sonyn valmistamaa ATRAC pakkausta. Äänen laatu vastaa CD-levyä. Tavalliselle Minidisc levylle saadaan mahtumaan 74 tai 80 min musiikkia. Minidisc levy on magneto-optinen. Levylle voidaan kirjoittaa valmistajan mukaan miljoona kertaa. Levyt ovat käytännössä ikuisia. Levyn kirjanpito on samankaltainen, kuin tietokoneen kovalevyssä. Kappaleita voidaan poistaa välistä ja äänittää uudelleen. Minidisc on fyysisenä formaattina loistava.

Ennen Midisc:ä ja sen kanssa samaan aikaan oli DAT (Digital Audio Tape). DAT-nauhurit käyttää fyysisenä formaattina DAT-nauhaa. Periaate on sama kuin video-nauhureissa. Nauhalle kirjoitetaan pyörivällä luku/kirjoituspäällä viistosti. DAT-nauhurissa ei käytetä pakkausta, vaan audio-signaali nauhoitetaan suoraan PCM-tekniikalla. Äänen laadullisesti DAT on loistava. Laatu on jopa parempi kuin CD:llä. Monissa viimeisimmissä nauhureissa käytettiin ylinäytteistys-tekniikkaa, jota käytetään tänä päivänä laajasti CD-soittimissa ja tietokoneiden äänikorteissa. Nauhasta johtuen kappaleet pitää äänittää peräkkäin, joten nauhan välistä ei voi mennä kappaleita poistamaan, kuten Minidisc:ssä on mahdollista. Nauha on fyysisenä formaattina kömpelömpi kuin levypohjainen Minidisc.

Tavalliselle kuluttajalle musiikin äänittämisen mahdollisti C-kasettinauhurit jo 60-luvulla. Ennen niitä ja samaan aikaan oli vielä kelanauhurit, mutta ne eivät koon ja hinnan puolesta koskaan yleistyneet tavallisille kuluttajille. Kelanauhurit oli tarkoitettu aikanaan ammattikäyttöön.
C-kasettin ja sen myötä nauhureiden kysyntä lisääntyy nykyään koko ajan. C-kasetti on analoginen. Kasetille äänitetään ja luetaan luku/kirjoituspään kautta heikko magneettinen kaksoisraita (stereo). Sony aloitti mukana kannettavien soittimien yleisen leviämisen Walkman mallistollaan. Walkman-nimike on ollut kannettavista C-kasettinauhureista nykyisiin MP3-soittimiin asti.

Musiikkia on helppoa kuunnella suoraan Spotify:sta. Omia suosikkilistojakin on helppo tehdä Spotify:hin. Musiikkia voi äänittää tietokoneella MP3-formaattiin esim. Audacity-ohjelmalla.
Mutta mikä sitten noissa vanhoissa musiikki formaateissa viehättää?
No, se juju on nimenomaan se, että voi äänittää fyysiselle formaatille ja laitteella, joka on tehty nimenomaan muusiikin äänittämistä ja kuuntelua varten. Toinen tärkeä asia on, että saa näprätä fyysistä audio-laitetta, eikä pelkkää tietokonetta tai älypuhelinta. Itse olen sen verran hifisti, että annan arvoa vielä fyysisille audio-formaateille ja nauhureille.

Millaista uutta tallentavaa audiolaitetta siis kaipaisin. Sellaista jossa on normaalit hifi-nauhurin liitännät (digitaaliset sekä analogiset) sekä USB-liitäntä tietokoneelle. Toimisi siten myös äänikorttina tietokoneelle. Huippuluokan DAC. Dekki sekä kannettava malli ja fyysisenä formaattina muistikortti. Mahdollisuus äänittää pakkaamattomana tai MP3 formaattiin. Tällaisia tallentimia löytyy ammattilaisille. Myytävät sanelimet tallentaa muistikortille, mutta niissä ei ole optista tai koaksiaalista digitaali-liitäntää. USB-liitäntä on vain tiedostojen siirtoon. Sitä ei voi käyttää digitaalisena äänikorttina. Sanelimet on tarkoitettu enemmän analogisen signaalin tallentamiseen, ei kuuntelemiseen. Eivät ole siis oikeita audio-laitteita.

Minulla Minidisc dekki ja kannettava Minidisc saivat aivan uuden elämän. Spotify:sta on mukava tehdä Minidisc:lle omia kokoelmalevyjä. Niitä voi kuunnella yhdellä napin painalluksella, eikä ole riippuvainen toimiiko netti vai ei.
Vähänkin hifistin vikaa omaavat, pitäkää kiinni nauhureistanne. Niitä saattaa kaivata jossain vaiheessa. Jos et omista ja kiinnostuit, niin laitteita voi ostaa käytettynä suomestakin.

Lisäys: Kasettidekki ja kannettava Sony Walkman kasettisoitin saivat myös uuden elämän. Kasetin analogiseen soundiin jäin kiinni. Pieni nauhakohina ei haittaa yhtään, päinvastoin. Kaivakaahan nauhurit ja kasetit ja ihastukaa.

Lisälinkit:
Minidisc-portal
Minidisc Wiki
DAC wiki
C-Cassette Wiki
CassetteDeck
Walkman Central
Walkman Archive
Digital Audio Tape Wiki
1001 Stereo Museum
IT’S OK Cassette Player
Tapeless Deck
Reloop Tape 2
Classic Audio (kauppa)
Hifideader (kauppa)
Vintage Tech (kauppa)
Master- ja Stereotallentimet ammattilaisille
Mobiilitallentimet (verkkokauppa)

Pi-Hole Ad Blocker – lähiverkon suojaus


Jokainen käyttää www-selainta joka päivä. Kaikkia ärsyttää enemmän tai vähemmän lähes jokaisella sivustolla vilisevät mainosikkunat. Mainonta on siirtynyt nettiin pysyvästi, koska suurin osa ihmisistä on siellä.
Mainosikkunoiden poistoon on olemassa selainkohtasia lisäosia. Osa lisäosista toimii ja osa ei. Jokaiselle selaimelle ja tietokoneelle pitää lisäosat asentaa erikseen. Jokaisessa taloudessa alkaa olla useita tietokoneita, älypuhelimia ja vähintään yksi televisio. Kaikki on netissä. Laitekohtaisesti kaikille laitteille ei pysty mainosten estoa asettamaan.
Käyttäjiä myös seurataan, millä nettisivuilla vierailemme ja mitä sivuja luemme.

Mainosikkunoiden ja kaikenlaisen seurannan poistoon on olemassa ratkaisu verkkotasolla. Se on Pi-hole. Pi-hole on lähiverkossa oleva laite, joka suodattaa kaiken mainontaan ja käyttäjän seurantaan liittyvän liikenteen. Koska tämä tapahtuu verkkotasolla, niin laite suodattaa ylimääräisen liikenteen kaikilta verkossa olevilta laitteilta. Mitään erillistä selainkohtaista lisäosaa ei tarvita. Minulla Pi-hole suodattaa 35-45% kaikesta verkkoliikenteestä. Eli tuon verran verkkoliikenteestä on mainontaa tai muuta seurantaan liittyvää liikennettä. Pi-hole ei korvaa palomuuria, mutta toimii loistavana ylimääräisen liikenteen suodattimena.

Pi-holen käyttöönotto vaatii perehtymistä ja kiinnostusta aiheeseen. Verkosta voi tilata valmiin Pi-hole Box:n tai rakentaa se itse. Tein omani Raspberry Pi 3+ alustalle. Raspin saa ostettua esim. verkkokauppa.com:sta. Kannattaa ostaa ns. aloituspakkaus, joka sisältää kaikki tarvittavat kilkkeet raspin käyttöönottoon.

Raspberry Pi laitteeseen asennetaan Raspbian lite linux käyttöjärjestelmä. Sitten asennetaan raspiin Pi-hole ohjelmisto ja otetaan se käyttöön. Ohje kokonaisuutena löytyy tästä. Raspiin pitää laittaa kiinteä IP-osoite. IP-osoite ei saa vaihtua, kuten DHCP:llä käy. Kannattaa valita osoite alueeksi DHCP-alueen alta oleva osoite. DHCP käyttää yleensä 192.168.0.100-200 aluetta. Valitse kiinteäksi osoitteeksi vaikka 192.168.0.50. Lopuksi kun pi-hole on saatu toimimaan, pitää muistaa asettaa oman lähiverkon reitittimen DNS-asetukseen pi-hole laitteen käyttämä ip esim. 192.168.0.50. Jatkossa pi-hole on lähiverkon DNS-välityspalvelin, jonka kautta kaikki DNS kyselyt menee.

Pi-holen pystyy asentamaan myös PC-rautaan (Intel tai AMD). Käyttöjärjestelmänä pitää olla linux, esim. Debian tai Ubuntu.
Pi-holen asennus onnistuu myös virtuaalikoneeseen. Testattu vmware-ympäristössä, johon asennettu ubuntu 18.04 serveri.

Pi-holen uudelleen konfigurointi onnistuu komennolla “pihole -r”. Ennen uudelleen määritystä pitää verkon reitittimen DNS-asetuksista poistaa piholen IP ja laittaa väliaikaisesti esim. Googlen 8.8.8.8. Pi-holen uudelleen määrityksen joutuu tekemään, jos haluaa muuttaa esim. pi-holen käyttämää DNS palvelinta. Lopuksi pitää muistaa laittaa reitittimen DNS-asetukseen takaisin piholen IP esim. 192.168.0.50.

Omaan lähiverkkoon liitettyä pi-holea voi käyttää VPN:n läpi mistä tahansa. Tällä tavalla saat esim. kannettavaan tietokoneeseen pi-hole suodatuksen toimimaan missä päin sitten liikutkin suomessa.
OpenVPN ohje löytyy pi-holen dokumentaatiosta. Helpointa on ottaa käyttöön PPTP. Kannettavan PPTP-asetuksissa DNS serveriksi määritellään pi-holen IP esim. 192.168.0.50 ja suodatus toimii mistä tahansa.

Lisälinkit:
pi-hole
pi-hole docs
Complete pi-hole tutorial
How to give your Raspberry Pi a Static IP Address
pi-hole youtube tutorial
pi-hole for Ubuntu 18.04
Upstream DNS Providers
VMware Workstation Player

WWW-selain

WWW-selain on yksi tärkeimmistä ohjelmista tietokoneella. Sillä hoidetaan lähes kaikki tehtävät. Selaimella etsitään tietoa netistä (googlataan), hoidetaan pankkiasiat, luetaan sähköpostit, kirjoitetaan dokumentit pilvipalveluissa ja hoidetaan sähköiset asioinnit eri virastoihin jne.

WWW-selain oli alun perin teksti-pohjainen ja kehitetty CERN:n omiin tarpeisiin 1990-luvun alussa, mutta siitä tuli nopeasti suosittu, kun selaimesta saatiin graafinen. Ensimmäinen tunnettu graafinen selain oli Netscape.

Tunnetuimpia selaimia tänään ovat Google Chrome, Firefox, Edge, Safari, Opera ja Internet Explorer. Se mitä selainta käyttää, on enemmänkin makuasia. Edellämainituista kaikki ovat nykyaikaisia ja turvallisia, paitsi Internet Explorer. Se on yhä hyvin suosittu, koska se on tullut Windowsin mukana aina Windows 10 versioon saakka. IE:n käyttöä en enää suosittele. Monet pankkien sivut eivät välttämättä edes toimi enää vanhoilla versioilla.

Käytät sitten mitä selainta tahansa, pitää selaimesta pitää myös huolta. Kaikki selaimet tekevät hyvin paljon väliaikaisia tiedostoja kovalevylle. Puhutaan selaimen välimuistista. Väliaikaisia tiedostoja käytetään nopeuttamaan samojen sivustojen uudelleen latausta. Lisäksi selaimet tallentavat sivuhistoriaa sekä evästeitä (cookies).
Jokaisessa selaimessa on mahdollisuus tyhjentää välimuisti, selainhistoria ja evästeet. Tämä on tarpeen viimeistään siinä vaiheessa, kun selain rupeaa toimimaan epämääräisesti.

Helpointa selainten väliaikaisten tiedostojen poisto on sitä varten erikseen tehdyillä ohjelmilla. Silloin ei itse tarvitse sen tarkemmin tietää, mistä selaimen valikon alivalikosta poisto tehdään. Yksi parhaista ohjelmista on Ccleaner. Ccleaner osaa poistaa kaikista tietokoneelle asennetuista selaimista kaikki väliaikaiset tiedostot. Samalla ohjelma osaa poistaa myös Windows käyttöjärjestelmän omat väliaikaiset tiedostot. Toimenpiteellä saadaan monesti paljonkin vapautettua lisää tilaa kovalevyltä. Cclener ohjelmasta on saatavana myös ns. portable versio, jota ei tarvitse asentaa, vaan ohjelma suoritetaan sillä hetkellä. Kun ohjelma suljetaan, ei ohjelmasta jää mitään tausta-prosesseja pyörimään koneelle.

Tietokoneessa kannattaa olla asennetuna vähintään kaksi eri selainta. Ihan sen takia, että jos yleisimmin käytetyn selaimen kanssa tulee ongelmia, voi aina kokeilla toisella selaimella, että toimiiko paremmin. Joskus ongelma saattaa olla myös palvelintarjoajan sivustossa ja tietty selain ei toimi niin hyvin kuin toinen. Windows 10 version mukana tulee aina Edge-selain, joten toiseksi selaimeksi kannattaa asentaa Google Chrome tai Firefox tai molemmat.

Kirjanmerkkien lisäksi selain muistaa mielellään käytetyt tunnukset ja salasanat. Tämä on hyödyllinen toimenpide, koska usein käytettyihin paikkoihin ei aina tarvitse erikseen antaa tunnusta ja salasanaa. Tunnukset ja salasanat pitää olla kuitenkin aina muistissa vähintään sille tarkoitetussa vihkosessa tai tietokoneella omassa tiedostossa. Paras tapa on käyttää erillistä salasana-ohjelmaa. Selaimessa kannattaa ottaa tunnusten, salasanojen ja kirjanmerkkien tallentamista varten käyttöön sitä varten tarkoitettu synkronointi pilveen. Kaikissa selaimissa on tämä ominaisuus. Paras hyöty tästä on, jos käyttää useampia tietokoneita, niin kirjanmerkit, tunnukset ja salasanat ovat käytettävissä kaikissa koneissa. Samoin jos tietokone hajoaa, niin tiedot on pilvessa tallessa.

Selaimella hoidetaan yrityksissä hyvin monien järjestelmien ylläpitö etänä. Serverit ja virtuaalikoneet on suunniteltu nykyisin jo siten, että niitä hallitaan selaimella. Selain on siis hyvin monipuolinen työkalu. Uusi html5 osaa myös videoiden käsittelyn, joten selainta käytetään suoraan mm. Netflix:n katseluun.

Lisälinkit:
Salasanojen ja kirjanmerkkien synkronointi: Google Chrome, Firefox 
Välimuistin poisto: Google Chrome, Firefox  
Salasanaohjelmia: LastPass, True Key, F-Secure Key, Dashlane, KeePass, Keeper, RoboForm, 1Password

Windows 10 virustorjunta

Windows käyttöjärjestelmän oma virustorjunta on ollut kautta aikain aina jälkijunassa kaupallisiin versioihin verrattuna. Windows 8:n myötä oma virustorjunta sai nimen “Windows Defender” . Defender on nykyisessä Windows 10:ssa versiota 4.14 ja nimeltään Windows Defender Security Center.

Olen seurannut riippumattoman AV-TEST sivuston testejä eri virustorjunta-ohjelmistoista. Windows Defender on saanut viimeisessä testissä täydet 6 pistettä uhkien suojauksesta. Defender on testien valossa nyt samalla tasolla, kuin maksulliset versiot. Defender hyödyntää myös pilvipohjaista suojausta, joka on löytynyt aikaisemmin vain maksullisista kolmansien osapuolten ohjelmistoista.

Tällä hetkellä en suosittele asentamaan enää mitään ilmaista kolmannen osapuolen virustorjunta-ohjelmistoa Windows 10:n rinnalle. Etenkin Avast on ollut otsikoissa viimeisen puolen vuoden aikana, koska sen ohjelmisto on aiheuttanut erilaisia ongelmia käyttöjärjestelmälle.

Kannattaako jatkossa sitten maksaa erillisestä kolmannen osapuolen virustorjunta-ohjelmistosta? Se on hyvä kysymys.
Sanoisin että peruskäyttäjä, joka haluaa pitää IT-kustannukset minimissä, riittää Windows Defender täysin.
Maksullisissa kolmannen osapuolen ohjelmistoissa on paremmat säädettävyydet kun puhutaan yritysmaailmasta ja sadoista työasemista, jotka pitää saada toimimaan tietyillä  profiileilla.

Tavalliselle kotikäyttäjälle riittää Windows 10 Defender Security Center. Muuta ei tänä päivänä tarvita.

Lisälinkit:
Laitteen suojaaminen Windows Defender Security Centerin avulla

Windows ja Linux päivitys

Windows 10 on saanut tämän vuoden aikana 1803-versio päivityksen. Vastaavasti Linux on saanut uuden Ubuntu 18.04 LTS version. Ubuntu meni 18.04 LTS version myötä vaihtamaan Unity-työpöydän Gnomeen.

Ubuntu 18.04 LTS versiota on tullut jonkin verran testattua ja täytyy todeta, että jos haluaa vakaan ja tehokkaan Linux-ympäristön, niin vielä ei kannata vaihtaa tai asentaa uusinta 18.04 versiota. Edellinen 16.04 LTS toimii vakaammin ja on tehokkaampi.

Vastaavasti Windows 10 on saanut 1803 ison versiopäivityksen myötä uusia ominaisuuksia ja on mielestäni muuttunut tehokkaammaksi kuin edelliset versiot. Vertaan Windowsia ja Linuxia samoissa testikoneissa keskenään ja täytyy todeta, että kuvankäsittely ja video-ominaisuuksissa Windows on huomattavasti tehokkaampi. Linuxin näytönohjain ajurit ovat huonontuneet tai Windowsin ajurit ovat vain parantuneet huomattavasti.

Distrowatch-sivuston suosituimmaksi linux-jakeluksi on noussut Manjaro, joka perustuu Arch-linuxiin. Ubuntu on pudonnut kolmannelle sijalle. Toisena porskuttaa Linux Mint, joka perustuu Ubuntuun.

Olen testannut mielenkiinnosta suosituinta Manjaroa ja täytyy todeta, että se toimii hyvin ja on tehokkaampi kuin Ubuntu-pohjaiset jakelut. Manjaro on rolling-jakelu, eli jatkuvasti päivittyvä, jota ei koskaan tarvitse asentaa uudestaan. Kaikki uudet päivitykset ja versiot asennetaan automaattisesti.

Tämän päivän video- ja peli-maailmassa Windows 10 on ykkösvalinta.
7- ja 8-versiot ovat menneen talven lumia.
Yksityisyydestään huolehtivan valinta on Linux.

Office 365

Microsoftin Office on kaikille tuttu toimisto-ohjelmisto. Office sisältää paketista riippuen Tekstinkäsittelyn (Word), taulukkolaskennan (Excel), sähköpostin (Outlook), esitykset (Powerpoint) ja tietokannan (Access). Officen on voinut aina ostaa perinteisenä pelkästään tietokoneelle asennettavana versiona.
Officen pilviversio, Office 365 on ollut olemassa jo vuosia. Sen Premium version voi myös asentaa paikallisesti tietokoneelle.

Office 365 tarjoaa em. ohjelmien lisäksi kätevän muistikirjan (OneNote), julkaisuohjelman (Publicher) sekä yrityskäyttöön Skype for Business, Sharepoint, Microsoft Teams ja Yammerin. Office 365 on kehittynyt huimasti. Sen käyttöönotto on suoraviivaista ja nopeaa.

Kotikäyttäjä voi ostaa Office 365 tuotteen suoraan verkosta tai aktivointikortin lähimmästä ohjelmistolisenssejä myyvästä kaupasta. Tuotteen aktivoimiseksi tarvitaan Microsoftin tili, jonka voi luoda nopeasti verkossa.
Seuraavasta linkistä näet koti ja yrityskäyttöön tarkoitettujen versioiden erot ja hinnat.

Keskityn artikkelin jatkossa pelkästään yrityskäyttöön tarkoitetun Office 365 esittelyyn.
Office 365 yritysversion on tarkoitus korvata yrityksissä käytetty paikallinen serveri. Perinteisesti serverillä on ollut yrityksen tiedostot ja sähköposti. Sovellusohjelmat ovat olleet paikallisella käyttäjän tietokoneella. Etenkin pk-yritysten kannattaa ottaa Office 365 käyttöön, koska silloin ei tarvita omaa serveriä eikä omaa IT-kaveria sitä hoitamaan. Säästetään siis henkilöstö- ja IT-kuluissa. Suuremmissa yrityksissä, joissa on satoja työntekijöitä, omat serverit tulevat todennäköisesti halvemmaksi. Suomessa on kuitenkin paljon pk-yrityksiä, joissa Office 365 tuo säästöjä.

Yritysversion tärkein ohjelma lienee Exchange sähköposti. Yhdellä Premium lisenssillä voidaan periaatteessa asentaa Office 365 viidelle henkilölle. Jokainen käyttäjä saa oman domainin mukaisen 50Gt sähköpostin. Lisäksi tulee 1Tt säilytystilaa OneDriveen. Sähköposti on pilvessä ja omasta laatikosta on offline-kopio omalla tietokoneella, jos verkkoyhteys sattuisi joskus olemaan poikki. Vaikka sähköposti on pilvessä, on viiveet nykyään hyvin pieniä. Posti liikkuu periaatteessa yhtä nopeasti, kuin perinteisessä paikallisessa serveri-ratkaisussa.

OneDrive on kokenut myös monia parannuksia vuosien varrella. Käyttäjän kannattaa pitää OneDrive aktiivisena Windows:n resurssien hallinnassa. Tiedostoja on silloin helppo käsitellä, kuten ne olisivat paikallisella levyllä. Jos pilvipalvelussa on paljon suuria tiedostoja, kannattaa valita asetuksista rastilla kohtaan “Säästä tilaa ja lataa tiedostot samalla kun käytät niitä”. Tämä asetus tuo ko. tiedoston pilvestä omalle kovalevylle vasta, kun sitä käytetään. Kun yrityksessä on kaksi tai useampi henkilö, kannattaa Office 365 hallintakeskuksessa lisätä yksi ylimääräinen käyttäjä käytettävään domainiin, jolla Office 365 yhteisiä tiedostoja jaetaan muille. Periaatteena on, että jokainen työntekijä käyttää omaa henkilökohtaista yritys-käyttäjätiliään OneDriveen ja yhteisesti jaettavat tiedostot jaetaan hallintakeskuksesta admin oikeuksin eri tunnuksella.

Pk-yritys voi ostaa Office 365 siten, että hallintakeskusta hoitaa joku kolmas osapuoli. Silloin pk-yrityksellä ei tarvitse olla omaa osaamista hallintakeskuksen käytölle. Palvelusta joutuu tietysti maksamaan ja muutoksiin tulee viiveitä, kun itsellä ei ole ko. osaamista. Toisaalta yritys voi silloin keskittyä täysillä omaan bisnekseen.
Hallintakeskuksen kautta voidaan tehdä kaikki asetukset ja muutokset domainin ja käyttäjien lisäämiseksi, sekä suuri joukko muita asetuksia. Vastuuhenkilön kannattaa perehtyä huolella hallintakeskuksen toimintaan.

Googlella on vastaava tuote G-Suite nimellä. Se on kuitenkin huomattavasti suppeampi monelta osa-alueelta. G-Suitessa ei ole paikallisesti tietokoneelle asennettavia versioita ohjelmista. Kaikki käytetään pilven kautta.

Office 365:ssä tiedostot ovat kaikki pilvessä ja tallessa, jos tulipalo tai joku muu haveri aiheuttaa tuhoa yrityksen paikallisille tietokoneille. Office 365 ei ole kuitenkaan varsinainen backup olemassa olevasta datasta. Jos käyttäjä poistaa vahingossa OneDriven kautta tärkeitä tiedostoja, on ne menetetty. Sen takia on tärkeää varmistaa olemassa oleva data erillisellä varmistus-ohjelmalla.
Helpoin ratkaisu on käyttää esim. CrashPlan:ia varmistamaan koko OneDriven sisältö pilveen. Silloin voidaan varmistuksista aina palauttaa vahingossa poistettu data millä aikaleimalla tahansa.
CloudAlly tarjoaa pilvipohjaista pilvestä-pilveen varmuuskopiointia, jossa voidaan varmistaa Exchange sähköposti, SharePoint ja OneDrive.

Lisätietoja:
Office 365 eri versiot
What is Office 365?
Office 365 Overview for IT Admin
Introducing the Office 365 Admin Center