Aihearkisto: Tietokoneet

Etätuki tietokoneen ongelmanratkaisussa

Etätuella tarkoitetaan, että huollon asiantuntija on internetin kautta suoraan yhteydessä asiakkaan tietokoneeseen. Asiakas käynnistää etäyhteyttä varten oman pienen ohjelman, joka ei yleensä vaadi asennusta. Yhteyttä varten kerrotaan asiantuntijalle ohjelmassa näkyvä ID ja salasana. Yhteys on vahvasti salattu, joten sitä ei pysty kukaan muu seuraamaan.

Kun yhteys on luotu, asiantuntijalla on sama näkymä, kuin asiakkaan omalla ruudulla. Asiantuntija pystyy käyttämään hiirtä ja näppäimistöä, kuin käyttäisi omaa konettaan. Etäyhteydellä on helppo selvittää ongelmaa ja saada se jopa ratkaistua ilman, että tarvitsee tulla paikan päälle. Kaikki tämä tietysti vaatii, että asiakkaan netti ja käyttöjärjestelmä toimii niin, että etäyhteys-ohjelmisto voidaan käynnistää.

Asiakkaan näkökulmasta etätukea kannattaa suosia sen helppouden takia. Etätukea huoltomuotona ei kannata pelätä. Asiantuntijalla on ihan sama vastuu  tietokoneesta, kuin olisi paikan päällä korjaamassa. Yleensä siinä vaiheessa kun huollon asiantuntija ja asiakas ovat kerran tavanneet, on asiakkaan helpompi antaa koneen hallinta asiantuntijalle, koska he jo tuntevat toisensa.

Kodi on multimedian taituri

Kodi (ent. XBMC) multimedia-ohjelmisto on suomessa vielä aika tuntematon. Ohjelmalla voidaan toistaa muiden multimedia-ohjelmien tapaan CD-, DVD- ja Blu-ray-levyjä, mutta mikä parasta, ohjelmaa voidaan käyttää TV:n antenni- kaapeli- tai satelliitti vastaanottoon ja PVR ominaisuuksilla tallentaa kaikki haluttu ohjelmisto talteen. Suurin herkku pohjalla on, että ohjelmalla voidaan katsoa internetistä suoratoistona mm. TV-kanavia, elokuvia, sarjoja jne.

Kodi on ilmainen ja se on saatavana hyvin monelle käyttöjärjestelmälle:  Windows, Linux, iOS, OSX ja Android. Kodi:n voi siis asentaa myös älypuhelimeen ja tablettiin.

Kodi:sta on saatavana erillinen kevyt linux:n päälle tehty versio nimeltään OpenELEC.
Itselläni OpenELEC Kodi pyörii mm. RaspberryPi:llä, johon on liitetty USB:lla TV-kortti.  Voin katsoa TV:tä mistä tahansa PC:ltä omaa lähiverkkoa käyttäen. OpenELEC on myös ilmainen.

SSD kovalevy

Kannettava tietokone tuntuu nykyisin monesti hitaalta etenkin käynnistysvaiheessa, kun Windows lataa kaikenlaista, ennenkuin saa edes selaimen kunnolla auki. Suurin pullonkaula hitauteen on kovalevy. Kannettavissa käytetyt 2.5″ levyt eivät ole yhtä nopeita kuin pöytäkoneissa käytetyt 3.5″ levyt.

Prosessoriteholtaan keskinkertaisen koneen saa todella vikkeläksi vaihtamalla SSD (solid state disk) levyn perinteisen pyörivän levyn tilalle. SSD tarkoittaa muistipohjaista levyä. Siinä ei ole yhtään liikkuvaa osaa. Luku ja kirjoitusnopeudet ovat moninkertaiset perinteiseen levyyn verrattuna. SSD levyt maksaa huomattavasti enemmän, mutta hinnat ovat tulleet mukavasti alaspäin viimeisen vuoden aikana.

Pöytäkoneessakin SSD levyllä saadaan huomattava nopeushyöty. SSD levy kannattaa laittaa käyttöjärjestelmälevyksi ja perinteiselle pyörivälle levylle kannattaa laittaa paljon dataa vievät tiedostot mm. videot, kuvat jne.

Ainoa suurempi rumba on käyttöjärjestelmän asennus, kun järjestelmälevy vaihdetaan. Parhaassa tapauksessa käyttiksen saa siirrettyä SSD-levylle erillisellä ohjelmalla, vaikka SSD-levy olisi pienempi kuin vaihdettava perinteinen levy. Tämä on aina tapauskohtaista ja kaikki riippuu siirrettävän datan määrästä. Mutta parhaimmillaan vaihto ei aiheuta edes käyttiksen uudelleen asentamista.

Linux – vaihtoehtoinen käyttis

Linux:sta on kehittynyt hyvä, turvallinen ja vakaa käyttöjärjestelmä, jota voi suositella lämpimästi kaikille, jotka haluavat esim. vanhan läppärin tai pöytäkoneen uudelleen eloon, vaikka netin surffaukseen ja perus toimisto-ohjelmien pyörittämiseen.
Linux on käyttöjärjestelmänä huomattavasti kevyempi kuin Windows. Itselläni on kannettava vuodelta 2007, jossa on 2GB muistia ja siinä Linux pyörii riittävän nopeasti perus surffailuun ja tekstinkäsittelyyn. 1 GB:n muistilla varustettu konekin pyörii vielä hienosti Linux:lla.

Vuosien saatossa olen kokeillut kaikenlaisia Linux-jakeluja. Olen päätynyt kahteen suosituimpaan jakeluun: Ubuntu ja Linux Mint.  Ubuntu ja Mint käyttää samaa perusjakelua, joten molemmissa toimii samat komennot. Mint on ulkoisesti hyvin samanlainen kuin Windows ja sopii parhaiten ensimmäiseksi Linux:ksi.

Ubuntun kotisivulle pääset tästä
Ubuntu Suomi kotisivulle pääset tästä

Linux Mintin kotisivulle pääset tästä
Linux Mint Suomi kotisivulle pääset tästä

Linux käyttöjärjestelmä on ilmainen.
Autan mielelläni jos sinulla on kiinnostusta Linuxin käyttöönottoon.

t. Timon tietokoneapu

Virustorjunta

Virustorjunta kannattaa olla kunnossa kaikissa Windows koneissa. Ilman virustorjuntaa oleva kone on vähän sama kuin moottoripyöräilijä ajaisi kypärän visiiri auki. Ennemmin tai myöhemmin ötökkä lentää silmään ja seurauksena saattaa olla onnettomuus.

AV testin sivuilla on hyvää testattua tietoa eri virustorjunta-ohjelmistojen kyvystä suojata konetta. Kannattaa lukaista tuo läpi ennen valintaa. Ilmaisissa ohjelmissa on muutamia hyviä ja maksulliset yleensä suoriutuu kiitettävästi. Huomion arvoista viimeisimmässä testissä on, että Windows:n oma Defender sai huonon arvosanan. Sitä ei siis kannata käyttää.

Varmistusten tärkeys

Nykyään paljon tärkeää ja ainutkertaista tietoa on jokaisen oman tietokoneen kovalevyllä. Mitä jos joku kaunis päivä kovalevy sanoo työsopimuksen irti mitään varoittamatta. Onko kallisarvoisista kuvista, videoista ja muista dokumenteista olemassa varmuuskopiota missään?
Tuota kannattaa miettiä jos vastaus on ”ei ole”.

Osa saattaa käyttää ilmaisia pilvipalveluja, mutta niihin ei kymmenet gigatavut mahdu. Pienten datamäärien varmistamiseen ne ovat ihan hyviä.
Itse olen käyttänyt vuosia ulkoista USB-kovalevyä. Se on yksi parhaista ja halvoista tavoista pitää varmistukset kunnossa kallisarvoisista datoista. Varmistukseen tarkoitettua kovalevyä ei kannata käyttää mihinkään muuhun kuin varmistuksiin.

Annan mielelläni neuvoja, kuinka varmistukset kannattaa tehdä ja mitä ohjelmia käyttää tarkoituksesta riippuen.

t. Timon tietokoneapu